Tänään olisi ollut kauden ensimmäinen halli-cupp,mutta olin jo aikoja sitten sopinut metsästäjämme kanssa,että jos ilma sallii,pidämme reippailupäivän.Ja koska ilma viime öisen myrskyn jälkeen oli mitä upein,lähdimme liikkeelle hieman ennen klo12.Mukaan lähtivät siis Emmi ja nyt myöskin Väpä.Cosmo meni Jukan luokse portille jotta pojalla ei olisi pahamieli siitä kun muut lähtevät reippailemaan.Jukka pystyy ottamaan sinne aina joskus tarvittaessa koiriamme,on oikein lupaa kysynyt.Väpä on ollut siellä silloin kun jalka oli juuri leikattu ja minä menin hallille vetämään treenejä niin Väpä vietti siellä sen ajan valvovan silmän alla.Cosmo ei pystynyt siksi lähtemään mukaan kun metsästäjämme neljä vuotias norjanharmaahirvikoira ei siedä oikein muita koiria.Ennen se ei tullut toimeen kenenkään meidän koirien kanssa,ei edes Millan,mutta kun Emmi tuli,oli se kaikkien meidän hämmästykseksi heti kaveria Emmin kanssa.Nyt se on myöskin alkanut hyväksymään Väpän,kunhan koirat ovat kiinni.Irti ei uskalla päästää.Emmi ja Nappe ovat telmineet myöskin irti.Emmihän on paikallisen metsästysseuran mukana ollut hirvimetsällä aina silloin tällöin ja Nappe on ajokoirana siinä porukassa.Nappe todellakin on siinä mielessä"outo"tapaus,että se ei hyäksy edes narttuja.Emmi on ensimmäinen koira jonka Nappe on kaverikseen hyväksynyt.Lähdimme siis hieman ennen klo.12. ja tulimme hetki sitten(klo.nyt 15:45).Kotona ollaan oltu senverran,että olen ehtinyt koirat syöttämään.
Cosmo oli kotiin tullut Jukan kanssa,Jukka aamuvuorossa.Lähdimme ensin autolla vähän matkan päässä olevaan metsään.Metsä sijaitsee Mustiolla päin.Sitten Väpälle ja Napelle valjaat ja jäljestysliina ja Emmi irti ja eikun matkaan.Kyllä oli kivaa vaeltaa metäsässä kokeneen metsänkävijän kanssa.Hän tiesi kaikki kivat paikat sieltä sekä osasi vaellella siellä ilman,että tuli paniikkia,että missä nyt ollaan.Emmi juoksenteli siellä täällä.Välillä se sukelteli koloihin.Yksi huvittava sukellus tapahtui kun Emmi syöksähti pää edellä kuoppaan ja pylly jäi pystyyn kuopan ulkopuollelle.Siinä se sitten vähän aikaa keikkui pylly ja takajalat ilmassa kunnes se ponkaisi takajaloillaan auttaen itsensä sieltä kuopasta pois.Kuoppa oli juuri sen kokoinen,että Emmi mahtui sinne lapojaan myöden.
Vaikka Emmi juoksenteli kaukana meistä,ei minulle tullut missään vaiheessa sellainen paniikki-olo,että Apua!Minne se meni?Entä jos se lähtee riistan perään?Luotin Emmiin täysin ja se kannatti.Emmi jopa välillä ihan itse tuli hakemaan taskustani makupalan ja meni taas.Minulla on aina makupaloja taskussani.Väpä ja Nappe tulivat ihan ookoo toimeen.Toki nappe välillä katsoi Väpää sen oloisesti,että mitäs jos vähän koitettaisiin,mutta kun Väpä ei millään tavalla reakoinut sen uhoiluun vaan tutkiskeli mieluummin ympäristöä,ei Nappekaan viitsinyt kauaa koitella vaan keskittyi sekin tutkimaan ympäristöä.Metsästä tulimme isolle pellolle ja silloin vasta Emmille riemu syttyi.Se kaivoi ja hyökkäili.Se murisi ja haukkui.Yli kolme tuntia me siellä tarvoimme ja lopulta päädyimme auton luokse takaisin,eli olimme tehneet kivan ympyrän.Silloin kun ratsastin,niin tykkäsin juuri sellaisista maastolenkeistä jolloin pääsi tekemään ympyrän sen sijaan,että olisi palanut takaisin samaa reittiä.Hevosenikin piti sellaisista ratsastuslenkeistä,se aina jarrutteli ja halusi vaan eteenpäin kun sitä alkoi kääntämään tallille päin takaisin vaikka oltaisiin menty miten pitkään jo maastossa.Koirat ovat ihan samanlaisia tuossa asiassa,varsinkin Väpä.Kyllä on vaarilla hyvä kunto kun jaksoi taapertaa vaativassakin maastossa.kun kotiin tultiin,maistui ruoka koirille ja nyt uni.Ja minulla on hyvä omatunto nyt istahtaa katsomaan elokuvaa,Big isoksi yhdessä yössä.toki olen sen jo monesti nähnyt,mutta silti ihan mielellään sen katsoo uudestaankin.
Cosmo oli kotiin tullut Jukan kanssa,Jukka aamuvuorossa.Lähdimme ensin autolla vähän matkan päässä olevaan metsään.Metsä sijaitsee Mustiolla päin.Sitten Väpälle ja Napelle valjaat ja jäljestysliina ja Emmi irti ja eikun matkaan.Kyllä oli kivaa vaeltaa metäsässä kokeneen metsänkävijän kanssa.Hän tiesi kaikki kivat paikat sieltä sekä osasi vaellella siellä ilman,että tuli paniikkia,että missä nyt ollaan.Emmi juoksenteli siellä täällä.Välillä se sukelteli koloihin.Yksi huvittava sukellus tapahtui kun Emmi syöksähti pää edellä kuoppaan ja pylly jäi pystyyn kuopan ulkopuollelle.Siinä se sitten vähän aikaa keikkui pylly ja takajalat ilmassa kunnes se ponkaisi takajaloillaan auttaen itsensä sieltä kuopasta pois.Kuoppa oli juuri sen kokoinen,että Emmi mahtui sinne lapojaan myöden.
Vaikka Emmi juoksenteli kaukana meistä,ei minulle tullut missään vaiheessa sellainen paniikki-olo,että Apua!Minne se meni?Entä jos se lähtee riistan perään?Luotin Emmiin täysin ja se kannatti.Emmi jopa välillä ihan itse tuli hakemaan taskustani makupalan ja meni taas.Minulla on aina makupaloja taskussani.Väpä ja Nappe tulivat ihan ookoo toimeen.Toki nappe välillä katsoi Väpää sen oloisesti,että mitäs jos vähän koitettaisiin,mutta kun Väpä ei millään tavalla reakoinut sen uhoiluun vaan tutkiskeli mieluummin ympäristöä,ei Nappekaan viitsinyt kauaa koitella vaan keskittyi sekin tutkimaan ympäristöä.Metsästä tulimme isolle pellolle ja silloin vasta Emmille riemu syttyi.Se kaivoi ja hyökkäili.Se murisi ja haukkui.Yli kolme tuntia me siellä tarvoimme ja lopulta päädyimme auton luokse takaisin,eli olimme tehneet kivan ympyrän.Silloin kun ratsastin,niin tykkäsin juuri sellaisista maastolenkeistä jolloin pääsi tekemään ympyrän sen sijaan,että olisi palanut takaisin samaa reittiä.Hevosenikin piti sellaisista ratsastuslenkeistä,se aina jarrutteli ja halusi vaan eteenpäin kun sitä alkoi kääntämään tallille päin takaisin vaikka oltaisiin menty miten pitkään jo maastossa.Koirat ovat ihan samanlaisia tuossa asiassa,varsinkin Väpä.Kyllä on vaarilla hyvä kunto kun jaksoi taapertaa vaativassakin maastossa.kun kotiin tultiin,maistui ruoka koirille ja nyt uni.Ja minulla on hyvä omatunto nyt istahtaa katsomaan elokuvaa,Big isoksi yhdessä yössä.toki olen sen jo monesti nähnyt,mutta silti ihan mielellään sen katsoo uudestaankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti