tiistai 10. maaliskuuta 2009

Minne nämä päivät oikein häviää?

Tuntuu ettei ehdi yhtään mitään.

Lauantai oli hyvin tylsä päivä omien koirieni osalta sillä vietin ensin 8-12 halli cupissa työskennellen ja sitten vain kävästyäni nopsaan kotona,menin iltavuoroon.Itselleni tuo päivä oli erittäin mukava.Itse halli cup sujui kaikilta osin erittäin sujuvasti.Jokainen työntekijä hoiti työnsä hyvin,niin minun kuin Sadun nuoretkin,ja jokainen otti sen oman työpisteensä hyvin haltuun,tiesi mitä tehdä,miten tehdä ja osasi tehdä kaiken sujuvasti.Iso kiitos vielä kaikille.Päivä oli toisille hyvinkin pitkä.Minä ja Satu oltiin hallilla melkein yhtä aikaa,minä heti kahdeksalta ja Satu pikkasen minun jälkeen.Puoli yhdeksältä tulivat kaikki.Itselleni ylpeyden aihetta tuli oppilaideni borderterrieripoikien Ipan ja Redin loistavista suorituksista minimölleissä.Kummatkin tekivät nolla ratavirhettä,molemmat reippaasti alle ihanneajan,molemmilla hieman yli 30 sekunttia aika.Lähes 20 sekunttia alle ihanneajan menivät molemmat.Ipa oli neljäs,Redi viides.Ohjaaja Kia Pajunen,Redin täysin kouluttanut alkeisista lähtien sekä Ipan lainaohjaaja(koirat oppilaani Sinikka Rahikaisen joka on kouluttanut Ipan)päätti pitää iloisen fiiliksen molemmilla,olihan kyseessä poikien ekat kisat,ja palkkasi viimeisellä esteellä kummatkin pojat ottaen siitä 20 virhepistettä.Ilman sitä olisi pojat ottaneet nolla radat kummatkin ja toinen ollut jopa voiton syrjässä kiinni ja toinen olisi ajallaan sijoittunut kärki kolmikkoon.Viisaan päätöksen teki Kia.Näin toimien pojille jäi hyvät fiilikset radoistaan kun saivat niistä kummatkin palkat.Vähitellen voi harjoituksissa alkaa jättämään palkkaa vähemmälle niin voidaan vähitellen siirtyä palkkaamaan radan ulkopuolella ajatellen sitten kisoja.Sain pojista kuvan,sekä Kiasta.Kuvan otti poikien omistaja Sinikka Rahikainen.Vasemmalla Redi,sitten Kia ja Ipa.

Pojat aloittivat agilityn vajaa vuosi sitten.Tulivat minun agilitynalkeiset kurssille ja jo nyt näyttivät kisoissa mistä se kana pissiikään.Näistä kuulemme vielä.Pojat olivat erittäin mallikelpoisesti koko pitkän päivän,matte Sinikka kun oli siellä töissä ja pojat olivat hallissa jo pitkään ennen omaa lähtöään.Kahdentoista jälkeen vasta alkoivat möllit.Eivät häiriintyneet suuresta koira- ja ihmismäärästä vaan ottivat ihan relaten koko homman.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ipa ja Redi (alias vili ja tatu) on niin hauskoja. Käsittämätöntä miten ne keskittyy rataan, vaikka ovat tosi eläväisiä radan ulkopuolella. Mun "makuisia" koiruuksia!! Kilttejä, vilkkaita, mutta silti päässä paljon sisälläkin. -Anni-

Tuula Myllymäki kirjoitti...

Olet Anni aivan oikeessa :).Aivan kuin ne kääntäisivät keskittymisnappullan päälle silloin kun menevät radoille :)
Ovat myöskin minun makuisia koiruuksia ja kovasti harkitsin silloin kun Sinikka oli Ipaa myymässä,että jospa ostaisin sen.Mutta kun ajatuksena on"koota"noita parsoneita itselleni ja jossain vaiheessa ottaa itselleni ehkäpä Emmin pentu jos päätän Emmi astuttaa tässä ensi vuonna ehkäpä..joten sitten liika ona ian liikaa..Ja kuitenkin pysyn mieluiten yhdessä rodussa kerrallaan,on helpompaa niin..Vaikka onhan monella paljonkin eri rotuisa koiria montakin yhtä aikaa :)