Ja lähdin pitkälle aamulenkille jo ennen yhdeksää Mustiolle päin metsänreunapolulle..Emmi ehti naapaamaan hiiren eteisestä ja livahtamaan se suussaan ulos ja sitä se kantoi ensimmäisen tunnin lenkillä.Ei laskenut sitä suustaan hetkeksikään.Hiiri oli treenihiiren jämä joka oli päässyt kaikista karvoistaan ja päässään sillä oli vain vaaleanpunaiset korvat.Tämä hiiri jäi vasta sitten kun törmäsimme hirveen.Isoon uros hirveen joka onneksi pelästyi Emmin räyhäämistä niin,että kääntyi takaisin niiltä seisaumuksiltaan.En ehtinyt hirvestä kuvaa saada,mutta jäljistä otin sekä videon siitä kun Emmi ja Väpä jäljestää hirven jälkiä.Onneksi oli todella paljon lunta ja aivan umpihanki koko matkan,niin Emmi ei päässyt kovin kovaa hirven perään ja pysyin sen perässä jotenkin.Välillä sain pysäyttää se kun kaikkosi liian kauas.Kuitenkin Hanko-Hyvinkääntie oli aikas lähellä.Tässä kuvia.Hiiri näkyy hyvin Emmin suussa.Hiiri jäi kun hirvi näkyi,mutta kun tuli luokseni niin otti taas hiiren suhunsa ja jäljesti hirven jälkiä pitkän matkan hiiri suussa.
Nämä kuvat ovat vielä ennen hirven kohtaamista otettuja.Hiiri pilkoittaa Emmin suusta
Tässä näkyy kohta jossa hirvi tuli meitä vastaan ja pysähtyi ja kääntyi takaisin päin.
lumessa oli tosi raskas tarpoa,mutta jopa Väpä loikki siellä kuin nuori koira.Hyvä on pojalla kunto vaikka ikää jo on.
Tässä kuvassa Emmi katselee josko hirvi jossain näkyisi.Hiiri edelleenkin suussa.
Tässä Emmi alkoi taas loitota meistä ja oli hetken aivan näkymättömissä.Se löytyi metsälammelta.Tämä paikka on kesäisin ja sulan aikaan kokonaan veden vallassa.lampi on niin syvä,että siinä pystyy hyvin uimaan
Nyt lampi on vahvassa jäässä.Tosin jää pamahti aika voimakkaasti yhdessä vaiheessa ja pelästyin jo,että nytkö pudotaan jäihin.Emmi katsoi pamauksen kuultuaan taivaalle.Muistutti hieman kovaa ukkosen pamausta ja Emmi katsoi heti,että salamoiko ja tuliko ääni taivaalta
Lammen jäältä löytyi paljon jälkiä ja hajuja ja siellä Emmi sekosi aivan täysinTässä ollaan menossa kotiin.Tämä tie vie kotiimme.Tuolla suoran päässä,pitkälti viel tuosta kohtaa,on kotimme.Kun minulla oli vielä hevonen otin aina tällä tiellä kiitolaukkaa ja kotiinpäin tultiinkin välillä aikas haipakkaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti